Eteenpäin vaikka mikä tulisi.
Jammerimme Henna liittyi porukkaan vuoden 2015 alussa. Aiempaa kokemusta oli kertynyt Suomi Cupissa pelanneessa Lahden joukkueessa ja alusta asti hän on ollut mukana valmennusryhmässämme. Vaan mistä onkaan sisukas pelaajamme tehty? Siitä otimme selvää lyhyen haastattelun muodossa.
Hennaan tutustumista haastatellen:
Lempisääntösi?
Varsinaista lempisääntöä minulla ei ole, mutta olen tosi onnellinen että sääntöuudistus lyhensi rangaistukset 30 sekunnin mittaiseksi. Tuossa ajassa toinen joukkue ei saa epäreilua etua, ja peli pysyy mielenkiintoisena katsojille ja pelaajille.
Minkälainen urheilu/liikuntatausta sinulla oli ennen roller derbyn aloittamista?
Urheilutaustaa minulla ei varsinaisesti ollut, sekalaisesti vähän kaikkea olen kokeillut, aikidosta pesäpalloon yms. Rullaluistelu ja uinti ovat aina olleet minulle se ykkösjuttu, derbyn myötä inline luistimet ovat tosin jääneet kaappiin pölyyntymään, kuka sellaisia enää kaipaa?
Mikä on paras syy aloittaa roller derby?
Paras syy on varmasti se, että tässä kunto nousee kohisten, halusi harrastaa muuten vain tai tähtää sitten korkealle. Itsestäni huomasin myös, että itsetuntoni on kasvanut huimasti derbyn aloitettuani, älä kysy miten, en osaa selittää. Omalla kohdallani olen saanut myös elinikäisiä ystäviä, sellaisia sielunsiskoja ja veljiä löytynyt. Paljosta olen kiitollinen myös vanhalle joukkueelleni Lahti Roller Derbylle, he jaksoivat nostaa minut pystyyn ja pitää mukana kun elämä menikin uusiksi.
Olet ollut KuRDilaan muutosta asti yksi valmentajistamme. Mikä olisi ensimmäinen perusohjeesi jonka voit antaa uusille valmentajille, omassa seurassa tai missä muualla vain?
Olen tosi uusi valmentaja ja välistä tuntuu että kyselen liikaa pelaajilta mitä he haluaisivat seuraavaksi. Olenkin yrittänyt ottaa itsevarmemman otteen ja luottaa omiin taitoihini. Eli ohjeeni varmaankin luota itseesi.
Kesäkuussa pelataan roller derbyn miesten World Cup. Oma veikkauksesi suomen joukkueen sijoittumisesta?
Täytyy myöntää, että en ole seurannut miesten derbyä, tiedän vain muutaman maan. Mutta Suomen joukkueesta tiedän että siellä on paljon taitavia miehiä ja heillä on halua voittaa, tiedän että he pärjäävät mainioisti.
Columbomaisesti vielä yksi juttu: Pohjola Cupista irtosi kakkossija. Miltä nyt tuntuu?
Olisihan se kulta kelvannut, eli ohuesti harmittaa ainakin oma suoritus. Mutta kun miettii että miten paljon töitä tehtiin ja mistä noustiin niin hopea ei todellakaan ole häpeä. Ja elämäni eka mitali ikinä mistään. Hyvälle tuntuu.