Heitetään perinteet nurkkaan ja jätetään ilmiselvät pelaajanimikyselyt pois. Vuoden viimeisessä pelaajaesittelyssä tässä kuussa Kuopio Roller Derbyn uudempaa sukupolvea, jo lähes kaksi vuotta pelannut Melankolina #338. Tämä tiukkaakin tiukempi blokkeri ja monien ilmeiden mestari jaksaa ällistyttää kerrasta toiseen niin treeneissä kuin peleissäkin. Ahkera treenaaja, joka ei pelkää kokeilla uusia kikkoja ja niksejä, sekä peleissä oman seinänsä kanssa asettaa tiukan haasteen vastustajien jammereille.
Ole hyvä, estradi on sinun.
Olet lähtenyt pelottomasti toimintaan mukaan ja kokeilet rohkeasti uusia asioita. Pelkäätkö mitään?
Minähän pelkään kaikkea! Minulla on hyvin monta ja kummallista fobiaa, yhtenä esimerkkinä ihan järkyttävä araknofobia. Ja ei, en arvosta keppostelua tämän kustannuksella, vaikka ylipäätään pidänkin kaikenlaisesta hassuttelusta.
Derbyssä pelkään luultavasti eniten loukkaantumisia – eniten sitä, että aiheutan kanssaihmisille vammoja omalla toiminnallani. Epäonnistumisen pelko on myös jatkuvasti läsnä, mutta sen ei saisi antaa ottaa valtaa. Varsinkin jammerimyssy omassa päässä saa kyllä pultut tutisemaan. Itse Tuhon hitti on myös äärimmäisen pelottava. Koen myös outoa pelkoa siitä, että varusteet eivät kestäkään pelin tiimellyksessä – mulla on joka pelissä varaleggarit mukana, koska pelkään että pelihousut repeää.
Lähes pari vuotta takana ja olet alusta asti ollut aktiivisesti seuratoiminnassa mukana. Mikä on ollut parasta tähän mennessä?
Tähän täytyy kyllä myöntää että minun matkani seuratoiminnassa ei ole ollut mikään menestystarina. Monessa on oltu mukana, mutta henkilökohtainen panos asioiden järjestämiseen lienee turhan pieni, jotta minua voitaisiin erityisen aktiiviseksi kuvailla.
Osallistuimme syyskuussa Kuopio Hallissa järjestettävään Feel Your Movement -tapahtumaan ja se oli monellakin tavalla onnistunut reissu – saimme seurana näkyvyyttä, ja tavoitimme aika monta derbystä kiinnostunutta tyyppiä. Lisäksi meillä oli voimakas yhdessä tekemisen meininki, mikä oli ehkä kaikkein parasta!
Viimeisimmässä pelissä sinut äänestettiin Best Blockeriksi. Mitkä ovat blokkauksesi kulmakivet?
Blokkaukseni kulmakivet ovat aina ne tyypit, jotka ovat minun kanssa samassa seinässä – ilman blokkerikavereita ei ole seinääkään. Oman paikkansa löytäminen ja muiden kanssa kommunikoiminen on tosi tärkeää. Ja derby stance – aina voi yrittää mennä vieläkin matalammaksi. Tykkään itse blokata naama jammeriin päin (vai vaan väärinpäin?) koska silloin jammerin liikkeitä on luonnollisesti helpointa seurata, ja pystyn kertomaan kavereille, että missä se tähtipää milloinkin menee.
Jos henkilökohtaisella tasolla pitää miettiä omia vahvuuksia niin vaikeaksi kyllä menee. Olen pohjalaissyntyisenä erittäin itsepäinen luone, joten kai se voi näkyä radallakin tietynlaisena periksiantamattomuutena. Ai että ottaa pannuun joka kerta kun jammeri pyyhältää ohitse. Ketutusta voi hyödyntää voimavarana – ajatella että seuraavalla kierroksella en varmasti päästä ohi.
Mikä on sellainen taito, jonka tahtoisit derbyn saralla oppia?
Tämä on vähän hassua, koska pelaan blokkerina, mutta jäätävän korkean apex-hypyn taitaminen olisi tosi hienoa!
Derbyidolisi ja miksi?
Minun täytyy tunnustaa, että seuraan aivan liian vähän ison maailman tapahtumia, ja siten minulla ei varsinaista suurta ja kuuluisaa derbyidolia edes ole. Osallistuin HRD:n järjestämälle Stephanie Mainey -bootcampille tänä syksynä, ja olihan tuo Mainey aikamoinen kovis. Suomen maajoukkueen taipaletta MM-kisoissa tuli myös jonkin verran seurattua, ja tunnustaudun kyllä kovaksi Silakka-faniksi, mutta en osaa mainita ketään yksittäistä pelaajaa, jota fanittaisin eniten. Ja derbyn katsojana olen vähän pöljä, kun katse kohdistuu useimmiten vain jammereihin, eikä niihin seiniin, joista pitäisi ottaa mallia.